Kolttasaamelaisten arkisto valittu Unescon Maailman muisti -luetteloon
Kansallisarkisto ja Saamelaisarkisto esittivät Kolttakylän arkistoa Unescon Maailman muisti -luetteloon vuonna 2014. Siihen on tähän mennessä hyväksytty maailmalta vain 301 kohdetta.
Petsamon Suonikylän kolttien arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre. Sen vanhin asiakirja on vuodelta 1601 ja nuorin vuodelta 1775.
Yli yhdeksänmetriselle rullalle käärityt asiakirjat ovat Venäjän keisarien päätöksiä, jotka todistavat kolttakylän oikeuksista laidunmaihin ja kalavesiin. Niiden symbolinen merkitys on suuri koko saamelaisväestölle ja laajemminkin alkuperäiskansoille.
Pelastuminen sodan jaloista
Asiakirjat liimattiin toisiinsa luuliimalla. Pitkää asiakirjarullaa säilytettiin mäntypuusta koverretussa kotelossa, jonka tarkasti veistetty liukukansi sulkeutui tiiviisti suojaten arvokkaat asiakirjat pohjoisen ankarilta oloilta.
Arkistoa säilytettiin salaisessa paikassa, jonka kerrallaan tunsi vain kolme eri perheisiin kuuluvaa luotettua miestä.
Petsamon alue liitettiin Suomeen vuonna 1920 solmitussa Tarton rauhassa. Talvisodan sytyttyä koltat evakuoitiin Petsamosta Tervolaan. Suomalaiset rajavartijat pelastivat tyhjentyneestä kylästä sieltä löydetyn arkistokotelon. Se toimitettiin aluksi Lapin Rajavartioston esikuntaan Rovaniemelle ja sieltä vuonna 1942 Helsinkiin valtionarkistoon (vuodesta 1994 Kansallisarkisto).
Kolttayhteisö ei tiennyt arkiston säilymisestä, vaan luuli sen tuhoutuneen sodan melskeissä. Arkisto ”löydettiin” uudelleen vasta vuonna 1996.
Arkisto palasi saamelaisalueelle 2012
Kansallisarkiston alainen Saamelaisarkisto aloitti toimintansa Inarissa vuoden 2012 alussa avatussa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Avajaisten yhteydessä Kansallisarkisto luovutti arkiston takaisin kolttayhteisölle, joka luovutti sen edelleen Saamelaisarkistoon pysyvästi säilytettäväksi. Historiallisesti ja kulttuurisesti ainutlaatuinen arkisto palasi takaisin saamelaisalueelle.
Unescon Maailman muisti -luetteloon hyväksytään vain pieni osa esitetyistä kohteista. Unesco ilmoitti hyväksytyistä kohteista 9.10.2015.
Kansallisarkiston tekemää ehdotusta ovat tukeneet Nellim-Keväjärven ja Näätämön kolttien kyläkokoukset, Saamelaiskäräjät, kolttasaamelaisten kulttuuriyhdistys Saa’mi Nue’tt, Suomen Unesco-toimikunta ja Unescon Maailman muisti -ohjelman Suomen kansallinen komitea.
Nuortalaččaid arkiiva evttohuvvon Unescon Máilmmi muitu-logahallamii
Nuõrttsä´mmlai kreäppast lij e´tǩǩuum Unesco Maai´lm moštt -loǥstõ´ǩǩe
Kuvia ja muuta aineistoa
Näkyvyys mediassa
Petsamon Suonikylän kolttien arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre. Sen vanhin asiakirja on vuodelta 1601 ja nuorin vuodelta 1775.
Yli yhdeksänmetriselle rullalle käärityt asiakirjat ovat Venäjän keisarien päätöksiä, jotka todistavat kolttakylän oikeuksista laidunmaihin ja kalavesiin. Niiden symbolinen merkitys on suuri koko saamelaisväestölle ja laajemminkin alkuperäiskansoille.
Pelastuminen sodan jaloista
Asiakirjat liimattiin toisiinsa luuliimalla. Pitkää asiakirjarullaa säilytettiin mäntypuusta koverretussa kotelossa, jonka tarkasti veistetty liukukansi sulkeutui tiiviisti suojaten arvokkaat asiakirjat pohjoisen ankarilta oloilta.
Arkistoa säilytettiin salaisessa paikassa, jonka kerrallaan tunsi vain kolme eri perheisiin kuuluvaa luotettua miestä.
Petsamon alue liitettiin Suomeen vuonna 1920 solmitussa Tarton rauhassa. Talvisodan sytyttyä koltat evakuoitiin Petsamosta Tervolaan. Suomalaiset rajavartijat pelastivat tyhjentyneestä kylästä sieltä löydetyn arkistokotelon. Se toimitettiin aluksi Lapin Rajavartioston esikuntaan Rovaniemelle ja sieltä vuonna 1942 Helsinkiin valtionarkistoon (vuodesta 1994 Kansallisarkisto).
Kolttayhteisö ei tiennyt arkiston säilymisestä, vaan luuli sen tuhoutuneen sodan melskeissä. Arkisto ”löydettiin” uudelleen vasta vuonna 1996.
Arkisto palasi saamelaisalueelle 2012
Kansallisarkiston alainen Saamelaisarkisto aloitti toimintansa Inarissa vuoden 2012 alussa avatussa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Avajaisten yhteydessä Kansallisarkisto luovutti arkiston takaisin kolttayhteisölle, joka luovutti sen edelleen Saamelaisarkistoon pysyvästi säilytettäväksi. Historiallisesti ja kulttuurisesti ainutlaatuinen arkisto palasi takaisin saamelaisalueelle.
Unescon Maailman muisti -luetteloon hyväksytään vain pieni osa esitetyistä kohteista. Unesco ilmoitti hyväksytyistä kohteista 9.10.2015.
Kansallisarkiston tekemää ehdotusta ovat tukeneet Nellim-Keväjärven ja Näätämön kolttien kyläkokoukset, Saamelaiskäräjät, kolttasaamelaisten kulttuuriyhdistys Saa’mi Nue’tt, Suomen Unesco-toimikunta ja Unescon Maailman muisti -ohjelman Suomen kansallinen komitea.
Nuortalaččaid arkiiva evttohuvvon Unescon Máilmmi muitu-logahallamii
Nuõrttsä´mmlai kreäppast lij e´tǩǩuum Unesco Maai´lm moštt -loǥstõ´ǩǩe
Kuvia ja muuta aineistoa
Näkyvyys mediassa